Vinkit vastustuskyvyn tukemiseksi

Jokaisen ihmisen vastustuskyky on erilainen. Otamme hyvin eri tavoin vastaan taudinaiheuttajia, koska elimistömme ovat sopeutuneet erilaisiin asioihin. Tämä johtuu elintavoistamme ja siitä kuinka hyvällä mallilla kehomme tasapaino ja immuunipuolustus ovat.

Kaukana ovat ne ajat, kun altistuimme luonnon omille mikrobeille siinä määrin, että olimme luonnostamme varsin terveitä läpi vuoden. Nykyisin lähes joka viides ihminen kärsii immuunivälitteisistä sairauksista. Näitä ovat esimerkiksi allergiat, astma, tyypin 1 diabetes ja reuma. Flunssa on jo niin normaali ilmiö, että sen odotetaan (ja se usein iskee) säännönmukaisesti aaltoina kylmän kauden alkaessa ja monilla tasaisesti koko kauden ajan.

Näiden sairauksien lisääntymisen taustalla uskotaan olevan esimerkiksi kaupungistuminen, elämäntapojen muuttuminen nopeatempoisemmaksi ja stressaavammaksi, hygienian liiallinen korostaminen ja vähentynyt yhteys luontoon. Näin luultavasti onkin, sillä elintavoilla ja ympäristöllämme on valtava merkitys vastustuskykymme muodostumiselle. Elimistömme ei altistu enää luonnollisille mikrobeille riittävissä määrin, joten vastustuskykyä ei kehity entiseen tapaan ja tulehdusreaktioiden myötä pahimmillaan sairastumme helpommin.

Sen lisäksi, että pyrimme nukkumaan hyvin, syömään monipuolisesti ja altistamme itseämme luonnon mikrobeille, voimme edesauttaa vastustuskykyämme myös sisäisesti. Se onkin usein nyky-yhteiskunnassa kenties helpoin ratkaisu.

Ennaltaehkäisy on flunssan ja monien muiden sairauksien paras hoitokeino, joten perehdymme nyt erilaisiin tapoihin tukea vastustuskykyämme sisäisesti. Ota nämä 5 täsmävinkkiä talteen ja luo itsellesi otolliset olosuhteet terveelle ja hyvinvoivalle keholle.

Vastustuskyvyn tehtävät

Vastustuskyvyn, eli immuniteetin, yksiselitteinen tehtävä on suojata elimistöämme taudinaiheuttajilta. Vastustuskykyä on käytännössä kahdenlaista; synnynnäistä/luontaista sekä hankittua/adaptiivista vastustuskykyä. Jälkimmäiseen voimme vaikuttaa omilla toimillamme ja siihen vaikuttavat myös lukuisat tekijät ympäristössämme.

Vastustuskyvyn toiminta perustuu siihen, että se tunnistaa mikä kuuluu elimistöön ja mikä on ulkoa tulevaa vahingollista. Terve ja hyvinvoiva vastustuskyky hyökkää elimistöön tunkeutuvia mikrobeja ja muita haittoja vastaan, mutta jättää omat solut ja valkuaisaineet rauhaan. Silloin, kun immuniteetti on heikentynyt ja sen toiminta vaurioitunut, se voi myös hyökätä elimistön omia solurakenteita ja valkuaisaineita vastaan. Tällöin syntyy häiriötila, josta puhutaan usein autoimmuunisairautena.

Luontainen immuniteettimme on se, joka hyökkää patogeeneja vastaan ensin. Mikäli se epäonnistuu tehtävässään, siirtyy ongelman hoito adaptiivisen immuniteetin hoidettavaksi. Sen käynnistyminen on hitaampaa, mutta oikein toimiessaan tehokasta.

Erilaiset puolustautumiskeinot

Iho on usein elimistön ensimmäinen asia, johon patogeenien matka tyssää. Hyvinvoiva iho torjuu konkreettisesti niiden pääsyn elimistöön. Mikäli ravintoaineiden mukana vatsaan asti pääsee mikrobeja, torjuvat vatsan hapan ph ja ruoansulatuskanavan entsyymit niitä tehokkaasti. Kun elimistön oma hyvä bakteerikanta on vahva, se estää tehokkaasti epätoivottujen bakteerien kasvua viemällä niiltä ravinteet ja tilan.

Tukemalla ruoansulatuskanavan oikeaa toimintaa ja vahvistamalla elimistön omaa bakteerikantaa, syntyy jo erittäin vahva pohja kehon puolustusjärjestelmän tukemiseen. 

Myös erilaiset värekarvat, solujen tuottamat limat ja esimerkiksi kyynelneste estävät mikrobien kasvua tietyillä kehon alueilla.

Immuniteettia heikentäviä tekijöitä

Hyvä ja paha stressi

Stressi on elimistön pahin vihollinen. Lähes jokainen niin positiivinen kuin negatiivinen tapahtuma luo meissä jonkinlaista stressiä, mutta huono tai pitkäkestoinen stressi on se, jota haluamme välttää. Se nakertaa kehon kivennäisvarastoja ja luo otollisen maaperän vastustuskykyämme uhkaaville taudinaiheuttajille. Jos koemme, että toimintakykymme heikkenee stressin myötä, on syytä tarkastella sen juurisyitä.

On myös hyvä muistaa, että esimerkiksi raju liikuntasuoritus luo elimistöön yhdenlaista stressiä. Vaikka liikunta on yleisesti hyväksi, on tärkeää tasapainottaa muodostunut stressitila riittävällä palautumisella.

Suolistobakteerien merkitys

Kehon huono bakteerikanta on usein liitetty suolistoon. Suoliston hyvinvointi onkin merkittävässä roolissa vastustuskyvyn ylläpidossa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhtä lailla ihon ja limakalvojen on oltava vahvat ja hyvinvoivat. Iho ja limakalvot muodostavat merkittävän väylän, jonka kautta taudinaiheuttajat iskevät herkimmin.

Jotkin lääkkeet ja yleensä sairaudet laskevat immuniteettia. Antibiootti- tai kortisonihoidon aikana, leikkaushoidossa tai sairastaessa immuniteettimme on yleensä voimakkaasti heikentynyt.

Huonot elintavat ovat selkeä vastustuskykyä heikentävä tekijä. Jos syömme ravintoköyhää, vähäkuituista ja pitkälle prosessoitua ruokaa, nautimme runsaasti alkoholia, liikumme vähän ja nukumme huonosti, emme anna paljoakaan aineksia kehollemme, josta ammentaa. Vastustuskyky ei synny itsekseen, vaan se on monen onnistuneen asian summa.

Vastustuskykyä tukevia aineita

Voimme tukea vastustuskykyä monella tavalla. Tässä kuitenkin 5 täsmävinkkiä vastustuskyvys tukemiseen sisäisesti. Ulkoisesti ota käyttöön palautuminen, riittävä uni, laadukas ja monipuolinen ravinto, säännöllinen kevyt ja keskiraskas liikunta sekä stressitekijöiden minimointi.

Vitamiinit ja hivenaineet

Vitamiinit ovat välttämättömiä kehon normaalille aineenvaihdunnalle ja kasvulle sekä kemiallisiin reaktioihin. Vitamiinit vaikuttavat muun muassa uneen, jaksamiseen, vireystilaan, hermostoon ja muistiin. Elimistö ei pysty itse tuottamaan kaikkia erilaisia vitamiineja, ja siksi niitä on saatava ulkopuolelta, ensisijaisesti ravinnosta.

Välttämättömiä hivenaineita ovat fluori, jodi, kromi, kupari, mangaani, molybdeeni, rauta, seleeni ja sinkki. Välttämättömiä kivennäisaineita puolestaan ovat fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja natrium. Näidenkin ensisijainen lähde on monipuolinen ravinto. Kiinnitä huomiota hiven- ja kivennäisaineiden saantiin erityisesti, jos ruokavaliossasi on rajoitteita.

Tarvittaessa mineraalipuutoksia voi korjata ja puutosten syntymistä ehkäistä ravintolisillä. Erityisesti odottavien ja imettävien naisten, kasvuikäisten lasten, iäkkäiden ja paljon urheilevien henkilöiden, sekä kasvissyöjien ja vegaanien mineraalien ja vitamiinien saantiin on tärkeää kiinnittää huomiota ja käyttää tarvittaessa ravintolisiä ruokavalion tukena. Myös vuodenajat tuovat mukanaan kausia, kun voimme tarvita lisäravinteiden tukea.

Inkivääri

Inkiväärin hyödyt on tunnettu vuosisatoja. Tällä keittiössäkin käytetyllä ruoka-aineella on antioksidanttisia, antimikrobisia ja anti-inflammatorisia ominaisuuksia, jonka vuoksi se sopii erinomaisesti ennaltaehkäisevänä luonnontuotteena ainakin flunssakaudella. Se voi myös helpottaa erilaisia flunssan oireita.

Tee teetä hauduttamalla muutama siivu raakaa inkiväärijuurta kiehuvassa vedessä. Tai kokeile tehdä itse helppo inkiväärishotti ja nauti sitä päivittäin:

Pilko kokonaiset inkiväärin juuret palasiksi ja sekoita blenderissä kuuman veden kanssa. Lisää sitruunan mehua ja hunajaa. 

Probiootit

Probiootit ovat "ystävällisiä" bakteereja ja hiivoja, joita esiintyy kehossasi, joissakin elintarvikkeissa ja ravintolisissä. Ne edesauttavat hyvän suolistomikrobiston kehittymistä ja ylläpitoa. Kun suolistofloora on kunnossa, torjuvat suoliston hyvät bakteerit tauteja aiheuttavia bakteereja suolistossa.